Joulusesonki ei oman ajanlaskuni mukaan ole missään nimessä alkanut ja Wanhojen Talojen tapahtumaviikonloppuunkin on vielä parisen viikkoa, mutta Villa Mickosin vitilumen kuorruttaman pihapuun oksilla kiikkuvat kristallikruunut ja ulko-ovea vartioivat tuijat vihjaavat muusta. Olen aina aloittanut joulupuuhat ja kodin koristelun hyvissä ajoin. Wanhojen Talojen Joulu on itse asiassa minulle jopa tärkeämpikin kuin elokuinen tapahtumaviikonloppu, vaikka toki sekin ilman muuta on tärkeä, paljastaa LWT-yhdistyksen puheenjohtaja ja Villa Mickosin emäntä Päivi Turunen heti kätellessämme.

Niinpä keittiössä tulijaa tervehtii kauniisti koristeltu joulupuu. Suosikkivärini ei ole punainen, vaikka sitä nyt keittiön kuusessa onkin runsaasti. Näissä koristeissa ilmenee kyllä kieltämättä mieltymykseni vanhoihin esineisiin. Osa näistä on todella vanhoja, kuten nuo lasilinnut, osa uudempia. Ostan joka vuosi jotakin ihan uuttakin, tämänvuotisia hankintojani ovat nämä punaiset pallot.

Antiikki on aina kiinnostanut minua. Erityisesti minua kiehtovat muotokuvat. Tämä on ehdoton suosikkini. Seisomme ihailemassa 1700-luvun puolivälin tietämissä Ruotsia hallinneen kuningas Adolf Fredrikin vaimoa, kuningatar Lovisa Ulrikaa, esittävää maalausta. Pohdimme sen alkuperää, tekijää, josta Päivillä ei ole täsmällistä tietoa ja toteamme maalauksen muistuttavan kovasti Raatihuoneen vanhassa valtuustosalissa esillä olevaa taiteilija Antoine Pesnen maalaamaa Lovisa Ulrikan muotokuvaa. Se on kaupungin kokoelmien vanhin taideteos ja kuninkaan lahja kaupungille, joka sai nimensä taulun luovuttamisen yhteydessä vuonna 1752*.

Salista – saliksihan tällaista vanhan talon olohuonetta epäilemättä kuuluu kutsua – löytyy kauniiden huonekalujen keskeltä toinen juhla-asuun puettu puu. Talon kissat ovat tähän huurrekoristeiseen kuuseen erityisen mieltyneet ja käyvät nakertelemassa sen oksia ja koristeita, mikä ei tunnu Päiviä suurestikaan surettavan. Mickosin eläimillä, myös koirilla, näyttäisi olevan kissanpäivät. Mutta kasvien suhteen emännän linja on tiukempi. Oli pakko raahata viherkasvit kuusen tieltä kellariin. Ne eivät oikein sopineet sen kanssa samaan tilaan ja tunnelmaan.

Tunnelmaa, joka täällä kauniiden vanhojen esineiden keskellä vallitsee, ei olen aivan helppo kuvata, pukea sanoiksi… Tuntuu kuin ajankululle olisi tapahtumassa jotain… Olisiko se hidastumassa, olisiko kiire menettämässä otteensa ja merkityksensä..? Olisiko joulu hiipimässä sisään, ottamassa valtaansa Villa Mickosin ja kaikki täällä sen tuloa jo odottelevat?

*https://finna.fi/Record/loviisakm.1cb0b094-0f66-4a41-a89b-540ee02d7641