Vuoden 2024 Loviisan Wanhojen Talojen päivät on takana. Kuukausikaupalla kestänyt valmistelu ja sitä seuranneet kaksi tapahtumatäyteistä vuorokautta tulleet ja menneet – ja pian jo unohtuneet. Eivät sentään! Valtava määrä kuvia, artikkeleita ja tallenteita on visusti säilössä, muistoista puhumattakaan… Ja jälkipuheista. Kävikö väkeä yhtä paljon kuin aikaisempina vuosina, saatiinko näkyvyyttä riittävästi, myytiinkö rannekkeita entiseen malliin? Onnistuttiinko?
Arvioinnin perusperiaate on, että tuloksia verrataan tavoitteisiin. Ja että ne ovat mitattavissa.
Alussa oli ryhmä kaupunkilaisia ja idea. Syntyi tapahtuma nimeltä Wanhassa Wara Parempi. Sen saavuttama suosio yllätti heti alkuunsa kaikki tahot ja kun Loviisan Wanhat Talot -nimen ja toimintamuodon vakiinnuttua yleisömäärä ja näkyvyys mediassa vuosi vuodelta edelleen vain kasvoi, myös rinnakkaishankkeiden määrä lisääntyi. Syntyi tiheä monenlaisten toimijoiden, tavoitteiden, pyrkimysten ja yritysten verkosto. Niinpä Loviisa elokuun viimeisenä viikonloppuna täyttyy myyntikojuista, popup -kahviloista, kirpputoripöydistä, näyttelyistä, esityksistä… Ihanaa, että meillä on kaikki tämä. Ihanaa, että kaupunki täyttyy väestä. Ihanaa, että myyjillä on asiakkaita, esittäjillä yleisöä. Hyvä Loviisa, hyvä loviisalaiset!
Kuva Anne Malmström
Kaiken onnistumisen keskellä jokin väistämättä menee pieleen. Kaikkien odotukset eivät täyty. Kaikki tahot eivät saa haluamaansa.
Alussa oli idea. Sen pohjalta syntyi tapahtuma, jonka tarkoituksena oli – ja on edelleen – järjestävän yhdistyksen sääntöjen mukaisesti edistää Loviisan historiallisen rakennuskannan suojelua sekä vaalia kulttuuri- ja ympäristöarvoja, elvyttää perinteisten rakennusten kunnostamisen taitoja, välittää korjausrakentamisessa kaivattavaa tietoa sekä tehdä tunnetuiksi paikallista rakennuskulttuuria ja asuinympäristöä niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin.
Yleispätevien mittareiden puutteessa teen arviointini omaan kokemukseen, siis mutuun, ja muutamaan yksittäiseen numeeriseen faktaan perustuen.
Elokuun viimeisenä viikonloppuna kolmenkymmenenneljän Wanhan Talon isäntäväki toivotti tuhannet tutut ja tuntemattomat tervetulleiksi koteihinsa. Avoimista ovista virtasi sisään rakennusperinteen ystäviä, hirsitalosta haaveilevia, sisustamisesta kiinnostuneita, vanhaan lumoutuneita, hifistelijöitä ja fiilistelijöitä. Syntyi juttutuokioita ja keskusteluja, hienoja hetkiä, unohtumattomia elämyksiä. Kyseltiin ja ihmeteltiin, haaveiltiin. Esiteltiin remonttiratkaisuja, annettiin vinkkejä. Tervehdyksiä, hymyjä ja yhteystietoja vaihdettiin, kiiteltiin käynnistä, toivotettiin hyvää jatkoa ja tervetulleiksi uudestaan. Oltiin onnellisia. Onnistuttiin.
Uskottavuuden vahvistamiseksi siteeraan tapahtuman suojelijana vuonna 2021 toimineen Nicke Aldénin blogikirjoitusta:
”Kolme vuotta sitten sain mahdollisuuden osallistua tapahtumaan työni kautta, kuvatessamme Egenland-jaksoa siellä. Yllätys oli täydellinen isäni ajaessa minua Gislomista keskustaan liikenteen puuroutuessa jo Lidlin kohdalla. Mitä ihmettä? Pienessä Loviisassa? Silloin tajusin tapahtuman valtavan merkityksen Loviisalle. Ajatella, että joka vuosi useat asukkaat avaavat kirjaimellisesti kotinsa tuhansille ventovieraille. Loviisan vieraanvaraisuuden ilmentymä.”