Terve! Nimeni on Nicke Aldén (kuva: Eva Pursiainen), olen syntynyt ja kasvanut Pernajan Gislomissa, vaikka nykyään asunkin Vaasassa. Minulla on pitkä menneisyys Yle X3M radiokanavalla, mutta nyt toimin juontajana YLE:n ohjelmissa Egenland ja Strömsö.

“Voit ottaa pojan pois Pernajasta, mutta et Pernajaa pojasta”. Niinpä! Vaikka nyt asunkin n. 500 km kotikulmiltani, mielessäni muhii aina ajatus siitä, että jonain päivänä muutan vielä “kotiin”, vaikka se ei juuri nyt olekaan ajankohtaista. Koska koti on aina koti. Niin se vain on!

Asuttuani Pohjanmaalla jo pitkään, en ole valitettavasti osallistunut LWT- tapahtumiin, vaikka olenkin kuullut tapahtumasta paljon. Kolme vuotta sitten sain kuitenkin ahdollisuuden osallistua tapahtumaan työni kautta, kuvatessamme Egenland-jaksoa siellä. Yllätys oli täydellinen isäni ajaessa minua  Gislomista keskustaan liikenteen
puuroutuessa jo Lidlin kohdalla. Mitä ihmettä? Pienessä Loviisassa? Silloin tajusin tapahtuman valtavan merkityksen Loviisalle. Ajatella, että joka vuosi useat asukkaat avaavat kirjaimellisesti kotinsa tuhansille ventovieraille. Loviisan vieraanvaraisuuden ilmentymä.

Pienen kaupungin vahvuutena näen kyvyn näyttää kaikki parhaat puoleensa LWT-tapahtuman yhteydessä. Kaikki vanhat rakennukset, vanhat kaupunginosat sekä luovuuden muodostaa vanhasta jotain aivan uutta innovatiivista ja yksilöllistä oman makunsa mukaan. On suorastaan kulttuuriteko kunnostaa vanha talo, ei unohtamalla vaan korostamalla rakennuksen historiaa. Oman aikansa ja energiansa panostaminen vanhan kunnostamiseen uuden rakentamisen asemasta on myös ympäristöteko.

LWT-tapahtuma kolme vuotta sitten sai minut rakastumaan kotikaupunkiini vielä vähän enemmän. Tässä itäisen Uudenmaan helmessä on niin montaa valloittavaa persoonaa. Onhan siinä tiettyä viehätystä, kun muutaman tunnin aikani ehdit tavata vanhoja opettajia, naapureita, ystäviä, tuttavia, vanhoja X3M-kuuntelijoita, serkku tyttärineen, entinen tyttöystävä yläasteajoilta jne. Kaikki tämä seutua yhdistävän tapahtuman takia, joka myös tuo Loviisan vierailijoita, jotka eivät ehkä muuten olisi ikinä tulleet ajatelleeksi käydä kaupungissa.  Se on kullan arvoista.

LWT:n ja muiden kesätapahtumien peruuntuminen viime vuonna aiheutti varmasti monelle tyhjyyden tunteen. Tämänkin takia tulee varmasti tuntumaan erityisen ihanalta saada järjestää (toivottavasti) tapahtuma tänä vuonna ja tavata ihmisiä, joita emme ole nähneet pitkään aikaan. LWT täyttää myös tärkeän sosiaalisen aukon, jota ei ole syytä unohtaa. Onhan se ihanaa nähdä katujen kuhisevan ihmisiä rakkaassa Loviisassa, ainakin kerran vuodessa.

Äärimmäisellä kunnialla, ilolla, kiitollisuudella ja nöyryydellä otan vastaan tehtäväni LWT-tapahtuman suojelijana. Odotan innolla tapaavani sekä uusia että vanhoja tuttavia kesän viimeisenä viikonloppuna. Juhlikaamme siis sitä yhdessä ja toivokaamme että saame järjestää tapahtuman edellisten vuosien tapaan. Nähdään vilinässä!