Talot pysyvät paikallaan, vaikka ihmiset muuttavat, tulevat ja menevät, on tapana ajatella. Näinhän ei kuitenkaan yksiselitteisesti ole. Talotkin muuttavat, jos niikseen tulee, vaikkakaan eivät sentään omin voimin. Hommansbyn raitin varteen kuin luonnostaan kasvanut ja peltomaisemaan juurtunut Nissas on tästä oiva esimerkki*.

Pontus Kyander ja Helena Björk Kyander löysivät 2020-luvun alussa juuri toiveitaan vastaavan kodin itäuusmaalaisesta pikkukylästä etsittyään mieleistään taloa alun perin aivan toisesta suunnasta. Ostopäätös oli yksimielinen ja syntyi vaivatta – talo kun tuntui ensinäkemältä juuri siltä oikealta.

Komean hirsirakennuksen historia ulottuu 1700-luvun puoliväliin, jolloin sen peruskivet istutettiin Elimäen maaperään. Alun perin pappilaksi rakennetun talon uusi elämänvaihe alkoi satakunta vuotta myöhemmin siirron myötä nykyisellä paikallaan Hommansbyn kylässä.

Talon huonejako noudattaa karoliinista pohjakaavaa, jossa rakennuksen keskellä kadun puolella on kaakeliuunilla lämmitettävä suuri sali ja eteinen sekä rakennuksen kummassakin päädyssä pienemmät huoneet. Tämä pohjakaava yleistyi Suomessa 1730-luvulta alkaen ensin kartanoissa ja virkataloissa kuten pappiloissa ja upseerien asunnoissa ja tuli myöhemmin suosituksi etenkin 1800-luvun empiretyylisissä kaupunkitaloissa.

Maalaismaisema on Helenalle mieleinen ja Hommansbyn kyläraitti sopivassa määrin rauhallinen. Jäin muuton aikoihin äitiyslomalle ja minulla oli aikaa lastenvaunuja työnnellessäni tutustua kyläläisiin. Meidät otettiin ystävällisesti vastaan. Tänne on ollut helppo kotiutua, muistelee Helena.

Kuvittelin edellistä juttua kirjoittaessani, että Wanhojen Talojen tapahtumalle vuodeksi 2025 valittu teema yksityiskohdat, olisi ongelmaton ja yksiselitteinen: listoja ja kuvioleikkauksia, kulmia ja ulokkeita, pylväitä, friisejä, ornamentteja… Mutta, mutta… Sohvan päätyä koristava puinen nuppi on toki mielenkiintoinen koriste, yksityiskohta, vaan voisiko myös itse sohvaa pitää sellaisena, siis suhteessa huoneen kokonaisuuteen, tai ikkunaa tai ovea – eivätkö ne olekin suuren rakennuksen yksityiskohtia? Entä koko talo… Yksityiskohta maisemassa?

* Loviisan Wanhojen Talojen tapahtumassa on mahdollista tutustua siirrettyihin taloihin useammankin esimerkin voimin. Ahvenkoskella sijaitseva Rautaparta, Ympyrätien varrelle noussut Villa Mamuli sekä Villa Voima-Vahtila Malmgårdissa ovat kaikki talovanhuksia, jotka aikansa tutulla maaperällä seistyään pääsivät vanhoilla päivillään aivan uusiin maisemiin.

** Yrjö Haila. 2006. Maiseman todellistumisesta. Teoksessa Maisema. Kiasma, Kokoelmat Collections.